"It is me Cathy, your dear Heathcliff."

Vaikka syksyllä onkin ihana maata sohvalla ja heittäytä hyvän kirjan matkaan, on mielestäni kesä silti kaikkein parasta aikaa lukemiselle. Vai voittaako mikään aurinkoista iltapäivää, pehmeää ruohoa ja hyvää kirjaa?

Olen muutenkin jo kova tyttö lukemaan ja tänä kesänä tielleni onkin sattunut niin uusia tuttavuuksia kuin vanhoja ystäviäkin ;>

Ensimmäinen tämän kesän lukukokemuksistani oli Emily Brontën Humiseva harju. Olin yrittänyt lukea tätä jo pari vuotta sitten, mutta aikas huonolla menestyksellä. Nyt luin tämän kirjaimellisesti päivässä. En halua analysoida kirjoja liiaksi, enkä pilkkoa niitä osiin. Hyvä kirja on kokonaisuus.

Emily Brontë on onnistunut upeasti kuvamaan päähenkilöiden, Catherinen ja Heathcliffin jokseenkin oudon ja kiihkeän rakkaustarinan. Humisevan harjun suurin viehätys on ainakin minun mielestäni se, että oikeastaan kukaan tärkeistä hahmoista ei ole ns. "hyvä". Kiinnostavaa on myös se, että Cathyn ja Heathcliffin rakkaus, on...aika hankala selittää...se on sielullista. (Kuulostipas tyhmältä)

"Out on a wiley, windy moors
We'd roll and fall in green
You had a temper, like my jealousy
Too hot, too greedy
How could you leave me
when I needed to posses you?
I hated you, I loved you too"
- Wuthering Heights, Kate Bush